You know Baudelaire, I like your hair

Eilen koin äkkiherätyksen päiväuniltani, kun z-listan räppäri päätti kuvata musiikkivideonsa ikkunani edessä. Toissaviikolla todistin useita valokuvaus sessioita samaisten portaiden äärellä. Kuinka mukava aktiviteetti. Toinen asuinpaikkani ilmiselvä etuus on Lontoon parhaan baagelileipomon välitön läheisyys; kaikkihan sen tietävät, että mallien katselu ja baagelin mussuttaminen kulkevat käsi kädessä.




© Essi

Yesterday I was awoken from a nap by a z-list rapper shooting a music video outside my window. The other week I witnessed several photo shoots taking place on those same stairs. What an interesting daytime activity. Also, the fact that the best bagel bakery in London is closer than my mailbox has become kind of a big deal.
Everybody knows watching models and stuffing your face with bagels go hand in hand.

Unwashed and somewhat slightly dazed

Kun ystäväsi kertovat että "Ne eivät ole kengät, ne ovat Empire State Buildingit" ja "Olen aina tiennyt, että olet prostituoitu", ymmärrä vihje. Tai ole välittämättä ja kävele ympäri Lontoota lookissa, jonka omavaltaisesti nimesin "Nousin juuri sängystä sotkuisten hiusten ja pyjamahousujeni kera. Ah ja olen myös vampyyri-strippari 70-luvulta, naamioituneena PR-konsultiksi" lookiksi. Nähtävästi korealaiset aikakauslehdet pitävät siitä.




© Hanna Yoo / Street Foot Mag Korea

The thing is, when your friends tell you that "Those are not shoes, they are Empire State Buildings" and "I always knew you were a prostitute", take the hint. Or choose not to and walk around London with the look I like to call "Just rolled out of bed with my messy hair and pyjama pants. Oh and I'm also a vampire stripper from the 70's, disguised as a PR consultant" look. Apparently they like that in Korean magazines.

Pressing in my eyes, seeing little lights

Rakastan hyviä ideoita. On harmillista, että pieni pääni harvoin sisältää yhtäkään. Toisaalta, ainakaan en ole yksin rajallisen aivokapasiteettini kanssa; herra Audigier ei selvästikään ajatellut asioita loppuun saakka hahmotellessaan paperille ensimmäistä kertaa sanat "Ed Hardy". Kuka tahansa edesauttoi Paris Hiltonin ja J-Lon elokuvauraa, pitäisi pakottaa perusteellisiin mielenterveystutkimuksiin. En edes aio mainita herra Bushia.
Kaikkien enemmän tai vähemmän painajaismaisten ideoiden keskellä olen varma, että olen kykeneväinen keksimään yhden hyvän. Ennemmin tai myöhemmin.

Sitä odotellessa ehdotan, että kiinnitätte huomionne uuteen, Kinodegreen suunnittelemaan kirjanmerkkiini. Se on viivoitin. Sen avulla kirjan voi ripustaa seinälle tai olalle, kuten laukun. Kanna olallasi Keatsin runokokoelmaa ja kas, kauniit pojat jotka kirjoittavat runoja öisin seuraavat sinua kuin hai laivaa.
Se ei välttämättä paranna syöpää tai aiheuta maailmanrauhaa, mutta se saa hymyilemään. Siitähän ne parhaat ideat tunnistaakin.



© Essi

I love good ideas. It's a shame my little head rarely comes up with any of those. Although, I'm hardly the only one with limited brain capacity; I mean clearly Mr. Audigier did not think things through as he first sketched out the words "Ed Hardy".
Whoever encouraged Paris Hilton and J-Lo to go into the movie business needs to undergo a thorough mental examination.
Let's not even start with Mr. Bush.
In midst of more or less dreadful ideas, I'm convinced I will come up with a good one, eventually. Just wait for it.

Until then, I suggest you take a look at my new bookmark designed by Kinodegree. It's a ruler. You can hang your book on the wall with it. You can sling your book over your shoulder with it, like a bag. Carry around a Keats collection and all the pretty boys who write poetry at night will swoon over you.
It might not cure cancer or bring world peace, but it will put a smile on your face. After all, that's how you recognize a really good idea.

That's the way you'll get hurt, there's a spot on your shirt

A short guide on how to ruin and save a silk shirt:

Step 1: Go to Berghain and position yourself comfortably at the bar with a friend.
Step 2: Refuse to offer a lighter to an unknown gentleman, unless he is particularly good-looking.
Step 3: Sip on your glass of wine and watch the gentleman lift up a dog-sized candle from the bar behind your back and attempt to light a cigarette with it.
Step 4: Experience a hot liquid dripping down your back, as you realize the gentleman has just poured half a liter of candle wax on your favourite shirt.
Step 5: Gasp for breath and inspect the burn marks.
Step 6: Force the gentleman to buy you a drink.
Step 7: Hang the shirt in your closet for a year, until you suffer of a mild case of insanity and decide to cover the candle wax with sequins.
Step 8: Inspect the needle holes on your fingers and promise yourself you will never touch sequins again. Until the next time.




© Essi

I welcome you, back into my head

Pääni on täynnä paperisilppua. Elämänikään ei ole kuin suklaarasia, Forrestin äiti ei tiedä mitään. On tosin helppo hymyillä, kun istuu asunnossa keskellä Lontoon Shoreditchiä ja ripustaa uusimpia second-hand mekkoja vaatekaappiin. Vielä helpompi on hymyillä, kun kuuntelee The Rapturen juuri julkaistua albumia. How deep is your love?












© Essi

My mind is like a bag of confetti. My life isn't like a box of chocolates either, Forrest's mother knows nothing. But it's easy to smile when you sit in an apartment in the heart of Shoreditch, hanging up your newest second-hand dresses. It's even easier to smile when you listen to The Rapture's newest album. How deep is your love?

We will dance and then conquer the world

"And this you only find in Berlin."

Oh how I miss it already.